Alvilda in Abo -oopperahanke

Oopperahankkeessa tuotetaan vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki-ohjelmistoon italialaisen Carlo Agostino Badian säveltämä barokkiooppera vuodelta 1692. Kolme vuosisataa arkistossa levänneen aineiston kokoaminen ja konstruointi toimivaksi näyttämöteokseksi vaatii oopperan tekstuaalisiin, musiikillisiin ja näyttämöllepanollisiin lähtökohtiin ja pohja-aineistoihin kohdistuvaa tutkimusta.

Ooppera esitetään Turun linnassa elokuussa 2011. Erityisen innostavaksi ja haastavaksi uuden näyttämöllepanon suunnittelun tekee se, että myös oopperan kertomuksellinen näyttämö on Abo, metropoli della Finlandia ja tässä libretossa Turun linnan miljöö. Tämä lienee ensimmäinen italialaisessa kirjallisuudessa tehty viittaus Turkuun ja Turun linnaan?

Alvilda-ooppera on barokin tyyliperinteen mukaisesti hyvin tapahtumarikas ja dramaattinen. Juonellisen rungon muodostaa muinaistarina goottiprinsessan ja juutinmaalta olevan prinssin kohtaamisesta Turussa ja Itämerellä.

Tämä vanha teema vilahtelee eurooppalaisessa kirjallisuudessa 1000-luvulta lähtien ja on jäänyt italialaisen oopperan historiaan 11 eri versiona vuosina 1678-1731.

Alvilda-oopperoiden henkilömotiivit saivat ensimmäisen kirjallisen kuvauksensa vuonna 1070 Adam Bremeniläisen Gesta ecclesiae Hammaburgensis -teoksessa ja tämän jälkeen Saxo Grammaticuksen Gesta Danorumissa.

Italialaisen kirjallisen yleisön tietoisuuteen ja libretistien aineistoksi merirosvoilevan amatsoniprinsessa Alvildan ja prinssi Alfon tarinan välittivät Johannes ja Olaus Magnuksen Roomassa julkaistut historiateokset 1500-luvun puolivälissä. Näitä pohjoismaisia sankarihahmoja käsittelivät myös kirjailijat Torquato Tasso, Orazio Ariosto, Giacomo Cortone 1500- ja 1600-luvuilla.

Italialainen ooppera sai Alvildasta ja Alfosta kestoteeman nk. kolmannen venetsialaisen koulukunnan piiristä alkaneessa traditiossa. Teoksista varhaisin on Antonio Bernabein (libr. Ventura Terzago) Alvilda in Abo vuodelta 1678 ja viimeinen Baldassare Galuppin (libr. Apostolo Zeno) L’Alvilda vuodelta 1737. Teoksia kirjoitettiin mm. Venetsian, Münchenin, Monacon, Innsbruckin, Veronan ja Prahan oopperanäyttämöille. Alvilda-teemaan tarttuneista säveltäjistä tunnetuin on Antonio Vivaldi (1731).

Aiheen kiinnostavuutta selittää sen sankarittaren rohkea vastakkaisuus aikakauden naiskuvalle eteläisessä Euroopassa: Alvilda oli Pohjolan kaunotar ja samalla miehiä julmasti alistava soturi ja merirosvo, joka amatsonimiehistöineen herätti kauhua Itämeren purjehtijoissa. Hän oli myös Ruotsin (goottien) kuningatar – asia jonka italialainen oopperayleisö saattoi yhdistää roomalaistuneen Kristiina-kuningattaren hahmoon.

Näistä oopperoista parhaiten säilynyt Carlo Agostino Badian L’Amazone corsara, overo L’Alvilda regina de’ Goti (1692) rekonstruoidaan ja esitetään 319 vuoden tauon jälkeen yhtenä Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 ja Turun musiikkijuhlien ohjelmaproduktioista. Oopperaa varten rakennetaan Turun linnan sisäpihalle näyttämö ja katsomo. Esityskertoja on kahdeksan.

Oopperan ohjaus Ville Sandqvist, musiikinjohto Anssi Mattila, koreografia Kirsi Saastamoinen, puvut Tuomas Lampinen, valot: William Iles. Oopperaorkesterina toimii Suomalainen barokkiorkesteri. Nimirooleissa Mari Palo (Alvilda), Riku Pelo (Alfo), Kaisa Ranta (Gilde), Teppo Lampela (Olmiro), Anneliina Koskinen (Irena), Jussi Merikanto (Delio), Sören Lillkung (Ernando). Tanssiva narrijoukko: Riku Nieminen, Oula Kitti, Jenni Kitti, Maria Kananen, Jonna Aaltonen, Jukka Tarvainen. Tuotanto: Liisa Mattila / Oopperakammari ry. yhteistyössä Kulttuuridynamon ja Turun yliopiston kanssa. 

Esityskieli: italia ja suomi.